Meidän maailmaRuneberg-palkintoehdokas 2009  Marko Kitti: Meidän maailma Romaani Arator Oy 2008 ISBN: 978-952-9619-92-4 Kansi: Jussi Virratvuori Meidän maailma mediassaMeidän Maailma Ylen Elävässä arkistossa Meidän maailma Runeberg-ehdokkaana: Turun Sanomat / "Rajut turkulaiskirjat Runeberg-ehdokkaiksi" Arvostelut: Turun Sanomat / Katariina Norontaus Kiiltomato / Kari Levola Karjalainen / Eija Komu Radio Rex / Kari Tahvanainen |
TakakansiMarko Kitin romaani Meidän maailma kertoo lapsiin kohdistuvan väkivallan sävyttämästä elämästä. Raastavat tapahtumat on lakaistu sivuun uteliaiden naapureiden ja viranomaisten silmistä. Siellä se kuitenkin on, hyvinvointiyhteiskunnan reunalla, lähiön kätköissä: vieraat musta- ja harmaapukuiset miehet, valintaseisonnat, äidin raivo ja remmillä selkään kirjoitetut säännöt. Miten siitä voi selviytyä? Marko Kitti (s. 1970) on julkaissut aiemmin novellikokoelman Kottarainen (Arator, 2001) ja romaanin Viidakko (Arator, 2003). ArvostelujaMeidän maailma on hätkähdyttävä, vavahduttava teos. En muista, että kovaa lapsuutta olisi kuvattu näin riipaisevasti. Marko Kitti tekee sen ilman raadollisuutta mutta myös ilman sentimentaalisuutta. Näkökulma on häkellyttävällä tavalla pienen lapsen. Ja lapset ovat selviytyjiä, tai ainakin voivat sitä parhaimmassa tapauksessa olla. Janne ja Laurikin, vaikka pieniä ovatkin, osaavat puhua ja käyttäytyä niin, että ovat mahdollisimman huomaamattomia. - Kari Levola, Kiiltomato - Marko Kitin Meidän maailma on järkyttävän yksityiskohtainen kuvaus lapsen perhehelvetistä ja samalla yhteiskuntamme todellisuudesta. Teos on psykologisesti äärimmäisen tarkka. Lapsen kokema vieraantumisen tunne on kuvattu kouraisevasti. Teoksen minäkertoja on välillä lapsikokija, välillä aikuinen, mutta vaikka lapsuudenmiljöö vaihtuu Irlantiin, ahdistus pysyy samana. Kertojaminälle kirjoittaminen merkitsee vapautuspyrkimystä, mutta samalla perinteinen terapiakirjoittaminen kyseenalaistuu: voitko lopulta tuhota sen kaiken, mistä kirjoitat, jos se on kirjoitettuna sinuun itseesi? - Runeberg-palkinnon ehdokasraati - Vaikka kirjailija ei revittelekään sosiaalipornolla, Meidän maailma ei päästä helpolla. Lukiessa selkälihakset jäykistyvät kuin odottaisi iskua itsekin. Vapauttavia hengähdystaukoja tuovat välähdykset lapsuuttaan paperille purkavasta aikuisesta Laurista. Menneisyys ei ole päästänyt häntä otteestaan, mutta kokemuksistaan kirjoittamalla hän pystyy vähitellen selviytymään ehjäksi aikuiseksi. - Katariina Norontaus, Turun Sanomat - Kitti kuljettaa lomittain lapsen ja aikuisen näkökulmaa, mutta minäkertoja Lauri todentaa, että ne eivät ole lopulta erotettavissa. Aikuiseksi kasvanut Lauri pääsee asettautumaan Irlantiin. Siellä hän yrittää kirjoittaa itseään irti menneisyydestä, mutta onko se mahdollista? Onko lapsuus kirjoitettu meihin lähtemättömästi? Kirjoitetut sivut voi heittää aaltojen huuhdeltaviksi, mutta voiko muistoille tehdä samoin? Irlannin mykistävät maisemat ja Aran-saarten siluetit tarjoavat silti toivoa. Lapsuudessaan hellyyden kerjäläiseksi joutunut ei aikuisenakaan unohda, miten pienistä asioista lämmön kokemus muodostuu: ”Olen rakastunut ihmisten ilmeisiin, pieniin oikeissa kohdin hymyiltyihin hymyihin, pieniin isoihin asioihin.” - Eija Komu, Karjalainen - Laurin mielessä pyörii kysymys, olisiko tuon kaiken voinut estää jos siihen olisi puututtu ajoissa. Siinäpä tämän teoksen ajankohtainen yhteiskunnallinen kysymys - joka on samalla inhimillinen kysymys. Vastuu on meillä aikuisilla. - Kari Tahvanainen, Radio Rex - |